minä en enää

chiens de paille

Kuvassa ilveksistä pienempi, ja hänen karttapallonsa, kuvan ulkopuolella minä itse henkilökohtaisesti.
Kuvan ulkopuolella oleva minä itse henkilökohtaisesti on kammottavan hirvittävän yksinäinen välillä, ei aina, mutta, ulkopuolella.

Ja shh se on salaisuus!





PS. Kiitos kaikille.

mitä kaikkea voikaan tapahtua

En edes tiennyt että oli juhannus tai siis tiesin mutten tiennyt koska se oli mutta kun sain tietää että se oli olin yllättynty. On ollut hauskaa ja kamalaa ja hämmentävää. Olen parempi luomaan erikoisia ihmissuhteita kuin normaaleja. Hei, kello on jo huomenna.

Sain postikortin Tel Avivista.

Levotuttaa, koska on ilta enkä jaksa nukkua ja koska en tiedä mitä teen huomenna tai ylihuomenna tai ylihuomisen huomenna ja tekee vaan mieli lähteä junalla kauas pois, ehkä ei sittenkään tai sittenkin kyllä. Mistä senkin tietää mitä kukaan niinkuin minä esimerkiksi ikinä oikeasti haluaa.

Tiedän että saan huonon todistuksen, koska en ole tehnyt tarpeeksi töitä, koska olen laiska, mutta pelkään että se on kamalan huono ja petyn ja opettajat pettyvät ja vanhemmat ja sukulaiset ja ystävät ja minä itse ja kaikki voi voi niin älykäs tyttö yhyy mixi kumassa sille nyt näin kävi?

Kuitenkin olen vihdoinkin lomalla joka on ihanaa koska ei tarvitse opiskellastressataharjoitella, mutta myös vähän inhaa koska mitä teen kaikilla näillä päivillä? Vaikka minulla on paljon älykästä tekemistä joka on myös mukavaa kuten kirjeiden kirjoittaminen tai muiden asioiden kirjoittaminen, ja tunnen myös joitain ihmisiä jotka eivät ehkä vihaa minua ainakaan aina, olen liian levoton enkä siksi voi tehdä yhtään mitään. Niin levotttoooonn.

Olen löytänyt uusia pimeitä asioita, vaarallisiakin ehkä. Hassua. Olen oikeasti ihan pieni ja kiltti.

Hyvää yötä.

shivering

vittu

i've got my books and poetry to protect me

Onnellisia asioita elämässäni ovat pisamaiset lapset, pikkuveljet, James Blake, Monty Python, kirjat, elokuvat ja mustikat.

Asetaldehydi on haitallista vesieliöille.
Pitäisi olla opiskelemassa. Tai urheilemassa. Tai ehkä kaikkein eniten pitäisi olla nukkumassa. En oikein tiedä.

Minä olen haitallista monille asioille.

Jos minulla olisi ystäviä Helsingissä (ja väärennetyt paperit, menisin kuuntelemaan musiikkia 12.-14.8.2011. Ja myös, Ilosaarirock ja Sielun Veljet. Onneksi minulla on yksi (1) ystävä joka kyllä tulee minun kanssani sinne, vaikkei lippuja ole vielä ostettu eikä edes lentokoneeseen tai laivaan. Olen lähdössä kuukaudeksi (kuukausi on neljä viikkoa eli kaksikymmentäkahdeksan päivää eli tuhatkuusisataakahdeksankymmentä tuntia) Intiaan.

Menen kävelemään koiran kanssa. Se on tärkeää.

sarvia

Haluan, että tyttö lähtee takaisin kotiin, mutta tiedän, että hänen lentonsa lähtee vasta kolmen viikon kuluttua. En tiedä mitä tehdä. Niin, tyttö. Hän on parhaita lapsuudenystäviäni. Ja kamala. Ei tahallaan, varmastikaan. Tyttö vain sattuu olemaan hieman ajattelematon ja lapsellinen, ja melko itsekeskeinen. Hän on välillä oikein ihastuttava, ja mahdottoman hauska, mutta... Niin hirveän ajattelematon ja välinpitämätön, itsetuntoni ei kestä. Onneksi tyttö ei asu meillä. Tunnen olevani huono ystävä.

En jaksaisi odottaa ensi viikkoon. Syiksi kelvannee ilotulitusilta ja ilotulitusillan iloiset lapset sekä kesäloma, kesä ja loma? En myöskään millään jaksaisi lukea ja raahautua aamuisin kokeisiin, mennä aikaisin nukkumaan ja pyöriä sängyssä tuntikausia.
Enkä jutella kenenkään kanssa mistään turhanpäiväisestä, kuten lääkkeistä ja äidistäni ja kesälomasta ja elämästä. Mainitsinko jo, etten jaksaisi edes nukkua? Olen aika väsynyt nykyään.
En jaksaisi olla tällainen.

11 on enemmän kuin 10.


Kuka sinä olet?

heavenly

sillä on sormenpäissä koko maailma
ja vaatekaapissa tuhat tyhjää pulloa

se on taas myöhässä
kello viittä yli kolmen aamuyöllä

hiukset harjaamatta, silmissä tyhjää
sängyn alla hirviöitä ja lattialla laavaa

sillä on universumin sumua päässä ja sekavia ajatuksia
se on taivaallinen olento



eikä se uskalla

here i am, flesh and bones

Fragile on suomeksi heikko. Tai ehkä hauras, onko?

Valehtelin tänään kello kuusitoista neljäkymmentäkaksi.

cecilia, you didn't wanna give your heart away

Minusta tuntuu kovin hauraalta. Olen säikky ja pelokas ja vainoharhainen ja sumuinen. Aika paljon eksyksissä ja kamalan väsynty. Säälittävä. En saa mitään aikaan. Mitään. Käyn niin usein lääkärissä (terapiassapsykiatrillasairaalassarokotuksissa) että koulussa valitetaan. Olen myös ollut kamalasti poissa ja vain kerran uimassa. Kaikki ihottuma jaloissani johtuu märkäpuvun alla hiertäneestä hiekasta. Minulla on teevadin kokoiset silmät ja korvat jotka kuulevat kaiken (ja vähän ylimääräisiäkin asioita) ja mustat silmänaluset. Olen melkein yhtä surkean surkuhupaisa kuin Muumien Surku.


Aika surullista.