sunnuntai 26. helmikuuta 2012

silmät

hei katsokaa kun olen älykäs eläväinen olento tyttö lapsi ihminen
laitan silmät kiinni ja auki ja olen olemassa vieläkin
vanhemmat riitelee, nainen minua vanhempi ja mies minua vanhempi, kaikki minua vanhemmat
menisivät  jo nukkumaan
ja myös, kai näitte kun se, minä, se makasi koko viikon sängyllä ja sängyn alla ja pelkäsi ääniä ja toisia ihmisiä
hei muistakaa nyt ja sitten nähkää kun minä olen vielä hereillä ja kun minä laitan silmät auki ja kiinni ja olen vielä hereillä vaikka nukuin viikon ja ylikin
mutta nyt täytyy tehdä koulutehtäviä sellaista vähän niin kuin opiskelua kirjoittamista ja muuta
kamala päänsärky ja myös selkäytimessä tai selän takana vaanii paniikkikohtaus tai muu ikävä mentaalinen breakdowni joka tahtoo olla pahapahailkeä ja rankaista minua kroonisesta viivyttelystä ja muista vääryyksistä joita olen tätä maailmaa vastaan suorittanut koska muistattehan senkin että niitä on aivan liikaa, sellaisia huonoja asioita joista ei kannata puhua vaikka minä, elävä ihminen lapsi nainen tyttö olen ne kaikki tehnyt pahuuttani ja vääryyttäni ja sieluni tummuudella aiheuttanut öljykatastrofeja toisten ihmisten mieliin ja muualle koko maailmaan

tiistai 21. helmikuuta 2012

marée noire





















jos sanoisin, etten ole koskaan ollut näin väsynyt, näin yksinäinen, näin suruinen 
valehtelisin
mutta silti kun päivät valuvat vuosiksi viikoiksi kadoksiin enkä edes jaksa laitaa valoja päälle, en tiedä mitä muuta sanoa
voisin kertoa myös, että minun sisälläni on valtameri eikä kaunis ollenkaan, vaan sellainen öljykatastrofin tappama pohjaton tummuus  
mutta sekään ei olisi totta, koska minun sisälläni on vain sydän ja keuhkot ja kylkiluut eikä öljyä ollenkaan

maanantai 6. helmikuuta 2012


juuri tällaisina hetkinä, kun sunnuntai vaihtuu maanantaiksi ja tiistaiksi ja keskiviikoksi
ja minun ruumiini on hirveä ja kärsii kivuista jotka voisivat johtua vaikka haimasyövästä tai migreenistä tai sydänkohtauksesta tai aivotärähdyksestä tai ehkäpä masennuksesta ahdistuksesta stressistä insomniasta parasomniasta huonoista elintavoista
minä olen olemassa

ja kun pitäisi siivota nukkua tehdä läksyjä herätä huomenna aikaisin
osaan istua vanhassa t-paidassa ja kietoutua piikkilankaan ja typeryyteeni ja tekemättömyyteeni
katsoa tuntemattomia kasvoja liikkeitä eleitä peilistä ja tunnistaa itseni, koska näin minä olen ja olen aina ollut; tuntematon ja väärä, typerä ja laiska, pieni ja omituinen, sellaisilla silmillä, tällaisilla silmillä

juuri tällaisina hetkinä teen typeriä päätöksiä niinkuin muunkinlaisina hetkinä, esimerkiksi silloin kun en mene kouluun enkä tanssitunnille enkä psykoterapeutille enkä juhlimaan kaduille mihinkään ulos tästä talosta ja päästä
tai vaikka silloin kun en soita puhelimella koska en halua koska haluan enemmän rikkoa sääntöjä ja sopimuksia

jos vaikka kävelisin rautatiekiskoja pitkin, niitä joiden tilalla unissa on aina joki, pohjoiseen tai etelään enkä koskaan palaisi
mutta kuitenkin ne menevät vain idästä länteen lännestä itään

mutta juuri tällaisina hetkinä kaikki menisi huonosti, joku tai jokin iskisi veitsellä mahaan enkä pääsisi edes ulko-ovesta ulos  ja jos yrittäisin sisäovesta ulos niin en silti voisi mennä ulos sisään itään länteen pohjoiseen koska jalkaan tulisi kramppi ja vatsaan veitsi ja päähän päänsärky ja pakko ottaa särkylääkkeitä ja jäätelöäkin vähän ja nukkua siivota tehdä läksyjä ja sellaista

ja vaikka kuinka yrittäisin lähteä olisin silti huoneessani vieläkin hereillä itseni aina koska juuri tällaisia hetkiä ei pääse pakoon



torstai 2. helmikuuta 2012


kunpa tulisi vielä kylmempää niin että tähdet jäätyisivät paikoilleen ja ajatukset loistaisivat kirkkaina
kunpa sataisi vielä enemmän lunta niin että kaikki olisi kaoottista ja ajatukset hitaita, rauhallisia